Koli

Oltiin muutaman päivän patikointireissulla Kolilla. Voin lämpimästi suositella paikkaa, jos tykkää patikoida ja ihastella luontoa. Sumu vähän haittasi välillä, mutta kyllä silti sai tarpeeksi ihastella luonnon kauneutta. Onnistuttiin välttämään myös vesisateet patikoidessa. Ilma oli ihanan raikasta ja loppujen lopuksi oli aika hyvä aika tuolle reissulle, ei ollut liian kuuma eikä vielä liian kylmäkään. Toki kalliot olivat liukkaita ja puiset rappuset. 

Paikoitellen oli lunta. Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata.

Vanha, vanha koivukuja. Ja tässä vaiheessa voinkin pahoitella, etten ole valokuvauksen harrastaja tai mikään luontokuvaaja, joten kuvat ovat vain lähinnä omaksi iloksi otettuja ja siis sen tasoisia...

Luonnon oma rukki :) 

Ukko-Kolin huipulta. Oli ensin niin sumuista, että maisemia ei näkynyt ollenkaan. 

Akka-Kolin puolelta kun sumu alkoi hälvetä. 

Akka-Kolilla istahdettiin syömään eväitä. Siinä eväitä mutustellessa sumu hälveni melkein kokonaan ja aurinkokin näyttäytyi. Käväistiin vielä Ukko-Kolilla uudestaan pois lähtiessä katsastamassa melkein sumuton maisema, siitä kuva alla.

Toisena päivänä käytiin Pirunkirkolla ja kierrettiin Ennallistajanpolku, joka on ympäristökasvatuksellinen teemapolku. Polku esittelee ennallistamistyötä, jolla  pyritään nopeuttamaan talousmetsien palautumista luonnontilaan. Samalla työn on tarkoitus parantaa uhanalaisten ja taantuneiden lajien elinmahdollisuuksia lehdoissa ja perinnemaisemakohteilla.

Yllä oleva kuva on Pirunkirkon suuaukolta. Pirunkirkko on siis onkalo taikka luolasto kalliossa. Sen pituus on noin 33 metriä ja se muistaakseni koostui kolmesta salista. Sisälle en uskaltanut mennä. Vaikka kaiken järjen mukaan nuo kivet ovat tuossa olleet kiilautuneena jo iäisyyden ja tulevat varmasti olemaan toisenkin iäisyyden, niin silti ei vaan pystynyt mennä tuonne sisälle.