Elokuuta

Kesä on ollut melkoista menoa enkä ole juurikaan kerinnyt ompelukoneen ääreen. On tullut käytyä mm Aulangon näkötornilla, Hämeen linnassa, Ähtärissä, mökillä ja Imatrallakin :) Myös hiekkalaatikon reunalla on tullut istuskeltua ja ihmeltyä pikku ukon kanssa erilaisia kiviä. Tokikin pikku ukko piti myös käyttää järvessä pulahtamassa kun sattui muutama hellepäiväkin tälle kesälle, joten se omakin talviturkki tuli heitettyä.

Kohta se alkaa arki ja uudet työkuviot, joten voi olla että täällä blogissa on melkoista hiljaiseloa ja ompelukone surisee todella harvoin. Mutta toivotaan, että jotain valmista joskus saadaan :)

Yhdet villasukat sain tässä kesällä valmiiksi, mutta ne meni heti käyttöön niin niistä ei kuvaa ole. Tässä on kuitenkin muutama kuva valmiiksi saaduista.

Pitkähihaista syksyyn. Tuo kuosi on vaan niin ihana!!!

 T-paitoja kesään.

Tämä on ollut kovassa käytössä, on ollut mieleinen.

 Lisää  T-paitoja

 

Shortsit, hyvän väriset ei näy heti ruohon jäljet.

Ja on hyvin istuva malli sattunut.

Kesälaneilla pieni vauvan tilkkupeitto.

Tämä oli erittäin fiiliksellä lennosta tehty.

Tässä taas vähän isompi vauvan tilkkupeitto

(koko noin 75x110 cm).

 

 

Tuo jälkimmäinen tilkkupeitto oli tilaustyö ja jännitin kovasti, mitä tilaaja siitä pitää. Onneksi oli mieleinen! Suuritöinenhän tuommoinen tilkkupeutto on tehdä, mutta kivaa vaihtelua tekemiseen. Tuommoinen tilkkutyö jotenkin koko ajan elää. Ainakaan minä en osaa etukäteen kuvitella valmista työtä, vaikka kuinka sommittelisin noita palasia. Mutta kyllä nyt kelpaa jonkun pienen suloisuuden köllötellä tuolla peitolla ja saada siitä lämpöä. Materiaaleina tässä oli puuvillajersey ja fleece. 

 

Että edes jotain saanut valmiiksikin :) Synttärilahjaksi sain Mekkotehdas aikuisille -kirjan ja se polttelee tuolla koko ajan ajatuksissa, mutta saas nähdä milloin kerkiän toteuttaa kirjasta jotakin. Toivottavasti pian! Nyt lähden vähän hipelöimään kankaita ja kirjaan tarpeita ylös, pienin askelin eteenpäin josko joskus jotain valmistakin taas saataisiin :)

 

Ihanaa elokuuta ja muistakaa hymyillä!

Ensimmäisiä ompeluksia

Moi!

Tulinpa välillä huutelemaan tännekin :) 

Hurahdinpas ompeluun viime syksynä. Ja ai että, kun nykyään on niin hienoja kankaita mistä tehdä! Tajusin vain tuossa, että enpä ole ottanut kuvia kovinkaan monesta tekeleestäni. No eipähän tule sitten tästä postauksesta kovin monen kilometrin mittainen ;D Ja lähinnä sitä on tullut meidän pikku ukolle tehtyä. Mutta josko sitä kohta jo saisi jotain itsellekin, muuta kuin pipon :D

Tässäpä oli pikku ukon tonttuhousut. Seuraksi tämä sai punaisen yksivärisen bodyn.

Tämmöisetkin pöksyt on syntynyt.

Kevätpipo

Paita pikkuiselle.

Mekko ystävän tytölle.

Tässä oli nyt muutama maistiainen. Näiden lisäksi on tullut jo tehtyä; softshell puku, t-paitoja, shortsit, muutama mekko.  Koitanpa laittaa tänne vast'edeskin kuvia tuotoksia.

Aurinkoista viikkoa!

Saariselkä

Jaahas, on taas vähän jäänyt tämä kirjoittelu... Kovasti mietin heti Saariselän reissun jälkeen, että pitäisi päivittää blogia, mutta niinhän se taas jäi. On tässä ollut vähän puuhastelua :)

Ensin kuva meidän mörököllistä joka on jo 1,5vuotta. Niin se aika vierähtää nopsaan! 

Saariselän reissu ei ollut kovin pitkä, mutta rentouttava. Lähtö oli sunnuntaina aamusella ja ensimmäinen yö oltiin Ounasvaaralla. Siitä jatkettiin maanantaina heti aamulla Saariselän suuntaan, pysähtyen Sodankylässä. Siellä minut hurmasi vanha kirkko, joka henki mennyttä aikaa ja rakennustaidon historiaa.

Saariselälle saapuessa ensimmäinen päivä/ilta meni tutustuessa paikkoihin. Toisena päivänä patikoitiin Kaunispäälle ja ihailtiin maisemia. Tosin oli niin kovin sumuista räntä- ja lumisateen takia, että maisemia ei kovin pitkälle näkynyt. Onneksi illalla selkeni ja kipaistiin autolla vielä huipulle ottamaan kuvia :)

Seuraavana päivänä ajeltiin Tankavaaran kultakylään ja käväistiin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kultakylässä olisi saanut koittaa kullanhuuhdontaakin, mutta jotenkin lumisade hieman hillitsi intoa yrittää :)

Oli vähän aution oloista kultakylässä...

 Tässä talossa oli hyödynnetty pullonpohjia.

Käytiin kultamuseossakin, mutta sieltä ei tullut otettua kuvia. 

Kuten kuvasta näkyy, niin lunta tuli. Onneksi se myös suli sen verran, että päästiin takaisin kotiin. Ensi kerralla ollaan niin fiksuja, että laitetaan talvirenkaat alle kun mennään pohjoiseen! :) Niin paljon ihastuttiin pohjoisen maisemiin, että sinne on päästävä vielä monta kertaa uudelleen!

Takas kun ajettiin, pysähdyttiin yhdeksi yöksi Rovaniemelle ja siitä jatkettiin Kuopion ja Hankasalmen kautta kotiin. Mukavaa oli! Kilometrejä tuli, mutta peppu ei onneksi pahasti puutunut. :)

Koli

Oltiin muutaman päivän patikointireissulla Kolilla. Voin lämpimästi suositella paikkaa, jos tykkää patikoida ja ihastella luontoa. Sumu vähän haittasi välillä, mutta kyllä silti sai tarpeeksi ihastella luonnon kauneutta. Onnistuttiin välttämään myös vesisateet patikoidessa. Ilma oli ihanan raikasta ja loppujen lopuksi oli aika hyvä aika tuolle reissulle, ei ollut liian kuuma eikä vielä liian kylmäkään. Toki kalliot olivat liukkaita ja puiset rappuset. 

Paikoitellen oli lunta. Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata.

Vanha, vanha koivukuja. Ja tässä vaiheessa voinkin pahoitella, etten ole valokuvauksen harrastaja tai mikään luontokuvaaja, joten kuvat ovat vain lähinnä omaksi iloksi otettuja ja siis sen tasoisia...

Luonnon oma rukki :) 

Ukko-Kolin huipulta. Oli ensin niin sumuista, että maisemia ei näkynyt ollenkaan. 

Akka-Kolin puolelta kun sumu alkoi hälvetä. 

Akka-Kolilla istahdettiin syömään eväitä. Siinä eväitä mutustellessa sumu hälveni melkein kokonaan ja aurinkokin näyttäytyi. Käväistiin vielä Ukko-Kolilla uudestaan pois lähtiessä katsastamassa melkein sumuton maisema, siitä kuva alla.

Toisena päivänä käytiin Pirunkirkolla ja kierrettiin Ennallistajanpolku, joka on ympäristökasvatuksellinen teemapolku. Polku esittelee ennallistamistyötä, jolla  pyritään nopeuttamaan talousmetsien palautumista luonnontilaan. Samalla työn on tarkoitus parantaa uhanalaisten ja taantuneiden lajien elinmahdollisuuksia lehdoissa ja perinnemaisemakohteilla.

Yllä oleva kuva on Pirunkirkon suuaukolta. Pirunkirkko on siis onkalo taikka luolasto kalliossa. Sen pituus on noin 33 metriä ja se muistaakseni koostui kolmesta salista. Sisälle en uskaltanut mennä. Vaikka kaiken järjen mukaan nuo kivet ovat tuossa olleet kiilautuneena jo iäisyyden ja tulevat varmasti olemaan toisenkin iäisyyden, niin silti ei vaan pystynyt mennä tuonne sisälle. 

Talven odotusta

Jaahas, sitä on sitten kulunut piiiiiiitkä tovi viimeisestä kirjotuksesta. Miten musta tuntuu, että alotan puolet teksteistäni näin? Se on varmaan se syyllisyys takaraivossa, joka painaa, kun olen ollut laiska. Mutta toisaalta kun tässä kuvia valmistuneista käsitöistä selailin, niin ei niitä edes tässä kovin paljoa ollut. Tai no olen varmaan unohtanut ottaa kuviakin... Mutta nyt sekin helpottuu kun ostin itselleni uuden kameran :) Joten josko sitä vähän useammin päivitettyä tätä blogia tulevaisuudessa, ainakin siinä haavemaailmassa elän ;)

Ensin voisin tähän laittaa noin vuoden takaa pari kuvaa. Tein viime jouluksi läjän pipoja jälleen lahjaksi, mutta en ikinä saanut aikaiseksi laittaa niistä kuvia tänne. Joten tässä muutamasta piposta kuvia. 

Sitten on tässä muutamat vauvantöppösetkin tullut myös kudottua, mutta vain parista muistin ottaa kuvat. Mitään oikeasti isompaa en ole saanut aikaiseksi. Nyt on kyllä kovasti yritystä ja toivottavasti saan jotain valmiiksikin. On nimittäin sen verran noita keskeneräsiä töitä pitkin ja poikin, että sietäisi jo saada vähän valmistakin :) Mutta kaikki aikanaan!

Muita kuulumisia... Meille tuli kesällä koiranpentu, Eetu. Sellainen aivan ihana suomenlapinkoira. No ehkä hieman puolueellisesti kehun toista, mutta on se silti niin ihana :D Tosin äsken se tuolla kaivoi mun kukkapenkistä kukkasipuleita ylös. Että voi olla ettei ens kesänä meidän pihassa pahemmin kukat kasva. Eipä tartte sitten kastellakaan ja huolehtia niistä :D Tosin viime kesänäkin sen tais tehdä mieheni enkä minä. On se kumma kun on aina hirmuinen innostus istuttaa kukkia, mutta sitten se kasteleminen on jotenkin hirmu vaikeaa... Tästä tulikin mieleeni, että pakko laittaa viime kesältä kuva takapihaltamme, kun omenapuu kukki niin nätisti. Ja siitä jälleen polveten voinkin kertoa että viime keväänä muutimme kerrostalosta omaan rivitaloasuntoon. Ja ollaan viihdytty hyvin. Oma takapiha on aivan ihana asia! 

Ja sitten visiin pitäisi laittaa muutama kuva tuosta karvavauvastakin :) No tässä niitä tulee. Tosin kaikki eivät ole kovin hyviä. Pienenä tuo oli niin tumma, ettei kuvassa näkynyt kuin musta möhkäle :D

Jo kesällä Eetu tykkäsi tehdä selvää takapihan kukkapenkeistä. Ja sillon sillä oli aina ilme "Hähhähhää pureksin kaikki lehdet ja oksat poikki etkä saa mua kiinni lällällää". Nykyään sillä on tuhmuuksia tehdessä ilme "Mitä? Minäkö? En mä mitään ole tehny? Ja jos oikein hiljaa hiivin niin kukaan ei varmaan edes huomaa mitään."

Ensimmäistä kertaa koitettiin heijastinliiviä.Sitä oli kiva pitää kunnes herkut loppu. Ja voi kun toi liivi on tuossa kuvassa vielä niin iso :)

Tässä Eetu ihasteli kesällä Kallaveden maisemia. Mökkeily on kivaa Eetusta. Sillon saa juoksennella vapaana ja voi metsästää hiiriä ja muita ötököitä. Myös kuoppien kaivaminen ja herkkujen piilotus on mitä parhainta puuhaa :)

Tämä kuva on uusin Eetusta. Se on muistaakseni toissaviikolta, kun täällä tuli lunta ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Eetu oli ihan ihmeissään ja innoissaan. Lenkillä lunta piti vähän väliä syödä ja heitellä tassuilla ilmaan :) Ootan innolla kun tulee kunnolla lunta, silloin kaveri on varmasti ihan pöhkönä ja onneissaan :)